Kissalle parasta seuraa on toinen kissa. Eetu on kuitenkin ainoa kissani, joten raukan on tyytyminen minuun. Käyn epäsäännöllisen säännöllisesti vanhempieni luona ja siellä maalla asustavat myös kaksi kissaherraa, Late ja Nuutti. Olen kerran tainut heistä täälläkin mainita. 

Late otti Eetun alusta alkaen hyvin vastaan, mutta Nuutti... Voi sitä sähisemistä ja tassun heilutusta ("minun lähelle et tule!") Ei Nuutti Eetua vahingoittanut, mutta sen verran painokkaasti toi mielipiteensä esille, että Eetu oppi nopeasti olla kiusaamatta Nuuttia. Nyttemmin tilanne on tasoittunut, mutta vieläkään Eetu ei hyökkäile Nuutin päälle. Joten kaiken pienen pennun leikkimisinnon saa päälleen Late:

1257685547_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1257685445_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kärsivällisesti Late jaksaa leikkiä Eetun kanssa. Ja toisaalta tämäkin on tuttu näky:

1257685667_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Nuuttikin sietää Eetua, jos ja kun Eetu on rauhallinen. Kissakolmikko ruokailemassa:  

1257685792_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

On hyvä, että Eetu näin oppii kissojen tapoja, mutta ovat nämä vierailut myös väsyttäviä, puolin ja toisin. Palattuamme takaisin kaupunkiin Eetu nukkuu sikeästi monta tuntia putkeen ja samoin tekevät tahollaan Late ja Nuutti :)