Kajaanissa on parin päivan aikana satanut satunaisesti ja ukkonenkin on jyrähdellyt. Eilen illalla päätin tehdä tutusmisretken lähialueeni keväiseen luontoon.
Aurinko oli jo laskemassa värjäten koivut kauniin keltaisiksi. Hurjasti on kevät edistynyt enkä saantu pidettyä katsettani erossa tienvarren vihreydestä. Monia tuttuja kasveja sieltä löysinkin :) Hauskaa oli myös seurata sinisorsia lenkkini alkutaipaleella:
Uros tepasteli värikkäänä seuraten ojassa uiskentelevaa vaatimattomamman näköistä naarasta. Kuvastakin hyvin huomaa, miten tehokas suojaväri naaraalla on. Linnuista puheen ollen. En ole oikeastaan koskaan nähnyt Kajaanissa suuria puluparvia ja siksi hieman yllätyinkin kun kaksi pulua, tai kesykyyhkyä toiselta nimeltään, käveli viime viikolla taloyhtiön pihalla. Käänsivät sopivasti selkänsä kameralle:
Kunnonkohotusprojektini on hieman laantunut viime viikkoisen vaimean flunssan johdosta. Hölkkälenkkejä en ole vähään aikaan tehnyt (mutta kahden kilon käsipainot ostin). Alussa mainittu lenkkinikään ei ollut erityisen raskas, viiden kilometrin matkaan minulla meni noin tunti. Sillä vauhdilla ei millään ehtinyt hengästyä, mutta muuten mukava lenkki vastapainoksi oparin kirjoittamiselle.
Lähetin äsken yhden osion oparia ohjaavalle opettajalleni luettavaksi. Hieman jännittää palaute, vaikka ohjaajanikin on minulle useaan otteeseen sanonut, että osaan kirjoittaa. On minulla kannustava ohjaaja (siinä yksi syy, miksi hänet ohjaajakseni halusinkin).
Kommentit